keskiviikko 15. elokuuta 2012

Voimaa valosta -näyttely

31.07.2012
Mua pyydettiin väsäämään pari runoa näyttelyyn, ja tässä tulos:


VALON KIRPUT

Pienet kirput loisteessa valon,
makoilevat, kipittävät
ja tahtovat ymmärtää:
Miksi loiste niin kirkas on?
Miksi lämmittää se mukavasti,
kenties voisi taas ottaa leppoisasti?

Pienet kirput loisteessa valon,
makoilevat, kipittävät
ja tahtovat ymmärtää:
Miksi täytyy hyvästit taas jättää?
Miksi valo on niin valkeaa,
miksi hyvästien jättö on niin vaikeaa?






MAKUELÄMYS

Valo maistuu makealta,
melkein kuin mansikalta
Se on kirpeää ja kirkasta,
on se silti huomion arvoista

Valo maistuu vaniljalta,
maistuu se jäätelöltä nyt ja aina
Se on tuttua ja turvallista,
oikeastaan onnen kaltaista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti