sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Novelleja kertyy

Heippa,

Kahvinovelleja alkaa pikkuhiljaa kasaantua. En tiedä, tulevatko kaikki niistä lopullisen kokoelmaan - niitä on kyllä vasta 22 kappaletta - sillä ne eivät välttämättä jokainen ole tyyliltään, taikka sisällöltään rattoisaa kahvilukemista. Osassa on myös ongelmana, ettei kahvi niissä ole tarpeeksi suuressa osassa.

Mutta itsehän minä novellikokoelmastani päätän, joten täytyykö kahvinovelleissa kahvin näytellä pääosaa jokaisessa tarinassa? Voisiko kahvi olla vain mukava piriste ja lisämaku johonkin juttuun?

Olen tosiaan kirjoitellut vähemmän viime aikoina ja lähinnä siis novelleja. Keksin kyllä "Saako sua pussata?" -kertomukseen erään spoof-tarinan, tai oikeastaan vain lisän, nimittäin erään sivuhenkilön päiväkirjan. Olen sitä hieman muotoillut sen alkuperäisen stoorin mukaan, josko se ehkä lipsahtaisi lopullisen teoksen loppusivuille erilliseksi jutuksi tai jotain.


Ei mulla oikeastaan muuta. Koetan päästä taas kirjoittamisen makuun. Kahvia saan ainakin oima annoksen marraskuussa, kun aloitan työharjoittelujakson eräässä kahvilassa. :)

Näkemisiin,
huhtikuu

tiistai 23. lokakuuta 2012

Rajatila


Tunteiden
         ja tunteettomuuden rajamailla

Rajatilassa,
        ongelmallisessa hetkessä
jossakin kaukana
                 tulevasta,
     ja tästä hetkestä

Maailman joka kolkassa
                     painaa tunteet

Nostaa jalkoja,
            liikauttaa aivosoluja

Mutta minussa
          ei liiku mikään


Palapeli


Kuin palapelin palaset
        me loksahdamme paikoillemme

Sydäntemme tanssia tanssimme
                 sateessa ja loskassa,
                             auringon palaessa
                                         ja loistaessa kasvoillamme

Ikuisesti yhdessä,
                nyt ja aina
                        huomenna ja yli huomenna
                                              eilen ja toissa päivänä

Palapelin palasia
            yhdessä nyt ja aina




Lopetin Leino-ryhmässä

Lopetin Leino-ryhmässä yhden kerran jälkeen, sillä eräs henkilö, josta mainitsin täällä blogissa, ahdisteli mua seksuaalisesti molemmilla kerroilla, kun hänet tapasin. Se oli sen stoorin loppu, tehdään koulussa ehkä ilmoitus jonnekin.

Siis varoituksen sananen: harkitkaa tarkasti, ennen kuin haette osalliseksi - varsinkin, jos satutte olemaan nuoria naisia.

En oo saanut kirjoitettua hetkeen, ahdistus on ollut liian suuri taakka kannettavaksi. En kykene nukkumaan öitäni rauhassa, päivisinkin turvaudun ahdistusta lievittäviin lääkkeisiin. En ole näistä asioista hirveästi täällä blogissa avautunut, sillä tarkoituksenani on kuitenkin keskittyä lähinnä kirjoittamiseen liittyviin asioihin.

Siirryn marraskuussa Vantaan Sanataidekouluun, toivottavasti siellä on mukavampi ilmapiiri (ja ohjaajatkin osaavat käyttäytyä asemansa mukaisesti). Odotan innolla.

Inttileski odottaa tuolla kansiossa sitä, että "epävirallinen kustannustoimittajani" saa tutkailtua sen läpi. Sovimme tapaavamme piakkoin tekstin merkeissä, toivottavasti saisin teoksen pakettiin kustantamoita varten jouluksi. Sitä odotellessa.

Kirjoitin tänään pitkästä aikaa - hyvin huonoa, kliseistä paskaa suoraan sanottuna. Mutta kirjoitin kumminkin. En ahdistuksen vuoksi ole kyennyt juuri keskittymään mihinkään, joka vaatii vähääkään ajatustyötä, sillä se vie minut suoraan takaisin ahdistavien mielikuvien luokse. Olen lähinnä selaillut tatuointikuvia netistä, mulla on perjantaina hakkausaikakin varattu. :)


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Ei inspaa


Pari päivää oon ollut aika jumissa: ei inspaa. Mun päässä on iso valkoinen aave, paperi, joka ei täyty. Kirjainputki on tukossa, en tiedä, mikä sen on tukkinut. On syntynyt vain halpaa ja huonolaatuista tekstiä, uusinkin tuotos on täynnä kliseisiä ilmaisuja. Nyt ei toimi.

Kirjoitin siitä, kuinka ei luista ja kuinka inspiraatio on hukassa. Kirjoitin samantyyppisen äikänaineen joskus yläasteella, asetelma on kuitenkin ihan eri ja kertoja oli silloin minä-muotoinen, kun nyt se on kaikkitietävä. Musta se on tavallaan aika hupaisa aihe, kun ei ole muuta, mistä kirjoittaa.

Haaveilen omasta kirjoituskoneesta.
Ei mulla muuta sitten tähän hätään: tukos.

~ huhtikuu

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kahvihetkiä hämärässä

Heippa vaan.

Eilen kirjoitin vielä toisen luvun "Saako sua pussata?":aa, ja kahvinovellin. Tänään sain aikaiseksi kaksi kahvinovellia lisää, joskaan toinen ei ainakaan ole laadultaan kovin hyvä, joten en tiedä, olisiko se tulossa valmiiseen kokoelmaan. Saa nähdä sitten.


Nyt juon toista kahvikupillistani tänään, kolmannenkin ajattelin vielä alas kulauttaa. Nukuin tossa kolmen tunnin mittaiset päikkärit, niin en ole niin paljoa saanut tänään aikaiseksi, kuin toivoin. Piti aloittaa uuden kirjan luku, mutta en ole vielä jaksanut.

P.S. Liityin harrastajakirjailijoille tarkoitetulle, uutukaiselle foorumille, johon pääsee TÄSTÄ. : )

maanantai 8. lokakuuta 2012

Toimitus

Tänään toimitin koulun jälkeen Inttilesken Karille. Toivottavasti jostain löytyy sellainen kolo, että tämä sen ehtii lukaista - syksyt kun kuulemma ovat aika kiireistä aikaa kirjailijoille, kun on paljon kirjallisuustapahtumia sun muita.

Pitkästä aikaa jatkoin luvulla myös "Saako sua pussata?" - tekstiä, tällä kertaa Meten näkökulmasta. Ihan jees tekstiä sain aikaan, pitäis vaan päästä vähän tiuhemmin käsiksi tohon tekstiin, että saisi sen kulkemaan eteenpäin ja voisi sitten editoida vähän rankemmin, editoimisen varaa nimittäin on.
Kahvinovelleja on myös tullut kirjoitettua, joskaan ei vielä tänään. Ehkä mä sellaisenkin vielä tän päivän aikana itsestäni ulos puristan. :)
(tänään on mukavasti aikaa kirjoittelulle, sateinen koti-ilta on sille nimittäin omiaan)

Juttelin myös eilen tämän ns. "epävirallisen kustannustoimittajani" (=ex-äikänmaikan) kanssa puhelimessa, vaihdettiin kuulumisia ja sovittiin, että nähdään lähiaikoina tekstin merkeissä. Ei ollut vielä ehtinyt teostani loppuun lukea, mutta lupasi sen urakan suorittaa aivan lähipäivinä.


~ huhtikuu : )

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kevättalvena


TUONA KEVÄTTALVENA

Kylmät kätesi koskettavat sydäntäni,
      minä palelen

Tunnen, kuinka lämpö hohkaa sydämestäni,
             ei lämmitä käsiäsi,
                              ei lämmitä kehoasi

Palelen,
                                               sydämeni jäätyy painostasi,
                                                                                 kylmettyy,
kuolee kevättalvena,
                                             
                                                           ja tunnen, kuinka sinä kuolet kanssani
                                                               tuona kevättalvena



Leino-ryhmän tapaaminen nro 1

Eilen pääsin Leino-ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen.
Tehtiin mielikuvaharjoitus, meillä oli siellä sanaton vieras mallina.

Mun harjoitukseni tulos näyttää tältä:


TUUSULAN RAISKAAMA

Minun nimeni on Kaisa. Asun Tuusulan keskustassa, harmaassa kerrostalossa ja vihaan
sitä. Sen vuoksi pukeudun aina mustaan: pidän Tuusulalle ikään kuin
hautajaisseremoniaa. Kirjoitan pitkiä puheita, lausun niitä peilin edessä kasvojeni
värähtelyä tutkien. Luen paljon, toivon sen helpottavan puheiden kirjoittamista.
Minulla on vaaleat hiukset: värjäsin ne protestiksi vanhemmilleni, he kun eivät voi
sietää vaaleaa tukkaa. He tuomitsevat kaikki vaaleakuontaloiset oitis bimboiksi,
harmittavan kliseistä oikeastaan. Mutta minä olen anarkisti, ja teen, mitä huvittaa.

”Kaisalla on villi elämä”, ystävieni suista kuuluu usein. Olen horoskoopiltani
skorpioni, ja minulla on erittäin vilkas seksielämä. Kaikki Tuusulan kundit himoitsevat
vaalea hipiäistä, blondia nuorta neitoa, joka pukeutuu mustaan – sehän on klassinen
tyylikkyyden merkki. Kuljen usein keskustassa kuolaa valuvien suiden saattelemana, en
kehtaa myöntää, että se hävettää minua. Kuitenkin antaudun halujeni vietäväksi, ja
kundit saavat, mitä haluavat. Kai minäkin siitä jotain hyödyn, ainakin välillä.
Olen loppujen lopuksi aika kiltti tyttö, vaikka sitä ei moni uskoisi. Teen läksyni lähes
aina, tulen ajoissa kotiin hurjilta seksiseikkailulta vaikuttavilta matkoiltani, ja autan
isääni kotiaskareissa. Toki saan kotitöistä pienen palkkion, mutta tärkeintä minulle on
isälle tuottamani hyvä mieli.

Minä olen Tuusulan raiskaama – päättäköön kukin itse, mitä se minun kohdallani
tarkoittaa.


perjantai 5. lokakuuta 2012

Huomenna

Huomenna starttaa mun matka Leino-ryhmässä. :)
Tänään oli viisituntinen haastattelutapaaminen Kari Saviniemen kanssa. Kahvia, lukemista ja ruokaa.


Kari lupas kans tsekata mun Inttileskeä, josko siinä ois ainesta ihan aidoksi romaaniksi asti.
ELÄMÄ ALKAA!

torstai 4. lokakuuta 2012

Leino-ryhmään?


Pistin juuri hakemusta menemään "lahjakkaille nuorille kirjoittajille" tarkoitettuun Leino-ryhmään, tällä kertaa etsittiin runoilijoita ja lyhytproosan kirjoittajia. Toivon, että onnistaa :)

Kirjoitin kolmisivuisen hakemuksen ja lisäsin siihen viisi sivua tekstinäytettä - en tiedä, teinkö oikein?
Oon ihan innoissani, toivottavasti en joutuisi pettymään. Selitin vähän elämäntarinaani, miksi kirjoittaminen on mulle niin tärkeää, ja miksi tahtoisin olla osana Leino-ryhmää.




Itse asiassa yks mun vanha koulukaveri on viime vuonna ollu tossa kyseisessä ryhmässä,
nii lähetin sit tälle henkilölle sitä hakemusta arvioitavaks. Salee murskapalaute :DD

Äplöö. Sekava fiilis, väsynyt fiilis.
Kai sitä kohta pitäis mennä nukkumaan, mut keitin tässä just kahvia...taas kerran.