torstai 30. toukokuuta 2013

Lukuja sataa

"Saako sua pussata?" etenee hienosti. Toisaalta nyt tajuan, että henkilöiden perheitä tulisi ehkä esitellä enemmän. Nyt tarina on taas vaihteeksi keskittynyt ehkä hieman liiaksi pelkkiin juonikuvioihin, ja kouluympäristöön.

Kesäyöt ovat kirjoittamista varten.

Lukaisin myös Inttilesken "lisäosat"* lävitse. Uppouduin tarkasteluuni niinkin hyvin, että unohdin teeveden kiehumaan tunniksi täysillä olevalle liedelle - kattila hiiltyi ja kärysi, hyvä ettei pahemmin käynyt.
*lisäosilla tarkoitan siis loppumerkintää ja epilogia

Hyvältä ne näyttivät vieläkin. Melkein ehkä paremmilta, kuin osasin muistaa. Mikä tuntuu tietenkin hyvältä. Ehkä tästä vielä johonkin päästään?


Vieläkin tarvitsisin apua mahdollisessa editoinnissa. Vai pitäisikö jopa kokeilla suoraan näin? Jos mun teksti jonnekin hyväksyttäisiin, niin editointi tapahtuisi sitten kustannustoimittajan avulla. Mutta ensin täytyisi ylittää rima, korkea rima, jonka toisella puolen mun romaaninraakileeni hyväksyttäisiin.

Kuinka tämä tapahtuu?

Mun tarinani on lojunut kansiossaan miltei koskemattomana jo 8 kuukautta.

Mä en jaksaisi enää odottaa, alan olla kärsimätön.
Mun on tehtävä se pian. Yritettävä edes.

Ehkä printtaan tekstin niin moneen tuhanteen kertaan, 
että Suomen jokaiselle pienellekin kustantamolle riittää omansa.


Öitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti