perjantai 12. heinäkuuta 2013

Uusia unelmia


Toissa yönä kävikin sitten niin, että mieleen singahti taas uusi projekti; uusi romaani-idea, jota aloin hetimiten työstämään! Voi hemmetti, mä vain sanon. Miten ihmeessä saankaan nämä miljoona projektiani joskus päätökseen? Täytyy vain uskoa, että näin tosiaan tapahtuu.

Tämä voisi olla uuden projektini päähenkilön omakuva.

Huolenaiheeni uuden projektin kanssa ovat aika lailla samanlaisia, kuin "Addiktion" alkuvaiheilla: "Kantaako idea romaaniksi asti?", "Onko idea tarpeeksi kiinnostava?", "Saanko mahdutettua mukaan tarpeeksi jännittäviä juonenkäänteitä?". Niin. Aika samanlaisia. "Inttileskestä" jotenkin tiesin, että onnistun. Tai ainakin minulla oli siitä vahva tunne, ja näin tosiaan kävi. Muiden projektien kanssa olen ollut paljon epävarmempi, varsinkin näiden kolmen uusimman.


Uudella projektillani on myös ihan idiootti työnimi: "Ikuinen lapsi". Tuntuu, ettei se oikein sovi tähän. Jotenkin se tuntuu kovin väärältä, ja tyhmältä. Oletan löytäväni sopivan nimen jostain tekstin uumenista myöhemmin. Tätähän olen kirjoittanut vasta kaksi huimaa liuskaa.

En vielä viitsi paljastaa enempää, vaan tahdon ensin katsella, minne päin tämä teksti on matkalla. Olen vasta alkuasetteluvaiheessa, jotain ideaa on, mutta juonirunkokin puuttuu. Lisäksi tarvitsisin aiheesta enemmän tietoa, ja kokemusta. Onhan minulla sitä jo paljon, sillä itse asiassa kirjoitan kirjoittamisesta, mutta nyt kyseessä on jotain, mitä en ole itse vielä koskaan kokenut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti