sunnuntai 25. elokuuta 2013

Tuntematon

Pientä jostain aivosolujen sykermistä.

***




 Jotain tuntematonta. Minä kosketan sitä, tunnen sen jollain tavoin tutun lämmön kämmenessäni. Nojaudun lähemmäksi, sen syliin. Käperryn niin pieneksi ihmiseksi, kuin suinkin osaan. Tunnen oloni turvalliseksi, jotenkin tärkeäksi, vaikken tiedä, mikä sen tunteen aiheuttaa. En kuitenkaan pelkää, en laisinkaan. Voisin jäädä tähän ikuisiksi ajoiksi, tuntemattomaan syliin, asua tässä ja tehdä pesää talvea varten. Onnekseni en huomaa ajatella, että tuntematon voisi olla vaarallinen, kylmä ja väkivaltainen. Haluan olla tässä, juuri tässä, vaikken edes tiedä, mitä vasten, tai minkä syliin olen asettunut. En välitä. Sydämeni kyllä tietää, että tämä on juuri se oikea paikka. Minun paikkani maailmassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti