maanantai 21. heinäkuuta 2014

Pelkojen muotoinen blokki

Moikka!


Taas kului yli viikko. Tunnen jonkinlaista ahdistusta, sillä en ole oikeastaan kirjoittanut sanaakaan tänä aikana. Tai olen minä kirjoittanut, mutten fiktiota. En ole jatkanut projektejani. Naputeltua on tullut vain jonkinlaista päiväkirjatekstiä hieman kaunokirjallisemmassa muodossa.

Minua taitaa vaivata tuttu writer's block. Ehkäpä. En olisi siitäkään niin varma, sillä kaikenlaisia ajatuksia on kyllä risteillyt päässä aika lailla, olen melkein niitä kirjoitellutkin, mutten sitten kuitenkaan. Oikeastaan minua pelottaa - minä pelkään pilaavani sen, mitä olen tähän mennessä saanut aikaan

Vihaan sitä, että pelot rajoittavat tekemisiä - oli kyse sitten mistä tahansa. Epäonnistumisen pelko on taas niin suuri, etten ole uskaltanut jatkaa. Olen hieman hukassa, mitä kirjoittaa seuraavaksi, jotta saisi nivottua asioita mahdollisimman hyvin yhteen. Minulla on tunne, että Ellinoora-teksti on täyttä kuraa, vaikka löydän sieltä hyviäkin kohtia. Kuuprinssiin olen tyytyväinen, mutta tätä kohtaan pelkoni on vielä suurempi. Mitä, jos tuhoan tarinan, kaiken sen, mitä olen työstänyt jo vuoden? Aina voi tietenkin pyyhkiä pois ja kirjoittaa uudelleen, mutta minulle se on vaikeaa. En osaa luopua oikein mistään (en ainoastaan kirjoittamistani teksteistä), joten haluaisin saada mahdollisimman hyvin kaikki kerralla purkkiin. Tähän täytyisi kuitenkin totutella, luopumiseen, jos haluan joskus tosissani työstää ja editoida tekstejäni. Toivottavasti opin tämän jalon taidon sitten Orivedellä.

Jotain täytyisi tapahtua, loksahtaa aivoissa tai taistella pelkoja vastaan, että kykenen jatkamaan.
Toivon, että saisin pääkoppani järjestykseen tältä osin mahdollisimman pian.

2 kommenttia:

  1. Kovaa tekstiä, samoja fiiliksiä.

    Itsellä tulee välillä tuo sama kirjoittamisen stoppaaminen. Ei pysty, mutta kun minä HALUAN. Kerran istuin 4h koneella tuijottamassa tekstiä, selaten ja etsiessä jotakin kohtaa josta jatkaa (kirjoitan siis sekalaisia kohtauksia). Alkoi pelottaa, että nytkö se taito ja into on kadonnut. Olenko JO mokannut tämän kirjoittamisen ihanuudenkin?
    Sitten kävikin niin, että tuli kesätyöt ja yksikään kirjoitus (3:sta) ei auennut koneelle. Hyvä kun koko läppäri aukesi. Ja kyllä se auttoi asiaan. Kesätöiden jälkeen on tullut kirjoitettua muutama onnistunut kohtaus, jotka laitoin luettavaksi kirjoituskollegalle ja hän antoi kritiikkiä. Hyvää kritiikkiä, paria kohtaa pitäisi hioa, mutta hänen mukaansa ne ovat parhaimpia kohtauksia, mitä olen ikinä kirjoittanut.

    Näin koiranomistajana on tullut huomattua, että itsellä kirjoittaminen on samanlaista kuin koiralla harrastaminen. Pakolla mitään ei saavuteta, fiiliksellä sitäkin enemmän. Älä siis pelkää pientä taukoa, se voi olla ihan paikallaan ja avata lisää uusia portteja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Mulla on välillä tosiaan tullut puolenkin vuoden taukoja, sekä pelkojen, että muun elämäntilanteen vuoksi. Ja sitten onkin taas syntynyt tekstiä! Paljon tsemppiä kirjoittamiseen sinnekin. : )

      Poista