tiistai 23. syyskuuta 2014

Unohtunut kässäri jatkui

Miumaumoi!

Päässä menee kaikki 1000km/h, mutta kappas, tartuin viimeksi about vuosi sitten rustailemaani käsikirjoitukseen viime yönä! Eli siis Älä luule itsestäsi liikoja, Ellinooraan. Jatkoin vain muitta mutkitta, toki hieman lueskelin sieltä täältä, että mistäs siinä olikaan taas kysymys. Sujui melkoisen hyvin ottaen huomioon, että keskittymiskyky oli eilen päivällä pyöreä nolla.

En tiedä, kuinka syvälle Ellinoora-tekstiin kykenen nyt uimaan, kun olisi koulua, sekä Addiktion editointia Oriveden puolella. Katsellaan. Ja Kuuprinssikin on jumissa, ei pahasti, mutta jostain syystä tällä hetkellä on vaikea upottautua niin masentaviin fiiliksiin. Itse kun kirjoitan ikään kuin hahmoja päässäni näyttelemällä, ja sitä kautta ammennan tekstiä koneelle. Yritän kai selittää, että elän täysin niissä tunnemyrskyissä mukana ja sen vuoksi kirjoittaminen on välillä raskastakin. Mutta sama oli teatterissa näytellessä ja rakastin sitä yli kaiken. Taidan olla jonkin sortin "metodikirjoittaja".

Olen saanut paljon palautetta elävästä kirjoitustyylistäni ja luulisin, että sillä on jotain tekemistä teatteritaustani kanssa. Että jotain hyötyä taisi olla pienestä haaveestani teatterikoulun näyttelijälinjalla opiskelusta ja miltei seitsemän vuoden teatteriopinnoistani. En sitten koskaan kuitenkaan hakenut TEAKiin, sillä kirjoittaminen nappasi yliotteen ja vei niin vahvasti mennessään. Pohdiskelen kylläkin sitä dramaturgilinjaa, mutta sen vuoro olisi aikaisintaan sitten, kun nykyinen koulu on saatu päätökseen.

Mutta hei, kyllä se Addiktiokin edistyy - tai menee takapakkia, kuinka vaan. Tänään lisäilin pieniä juttuja sinne tänne tekstiä palautteen isnpiroimana ja kyllä huomaan, että hahmot syvenevät pikkuhiljaa. Epäröin lähinnä sen suhteen, että tuleeko liikaa ylimääräistä/rikkooko joidenkin hahmojen maneerit soljuvan etenemisen (ei luulisi, mutta ainakin yhden hahmon maneeri saattaa olla aika koominen ja välillä se tupsahtelee keskellä jotain erittäin synkkää ja dramaattista lukua). 

Jotain silti poukkoili sähköimpulsseina näppäimistölle ja sitä kautta kovalevylle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti