sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Studio Orfeus: 2. lähiviikonloppu

Hej på dig!

Nyt on sitten toinen lähiopetusviikonloppu takana. Tällä kertaa keskityttiin kohtausten rakentamiseen ja muuhun editointiin liittyvään, mm. siihen, mikä saattaa olla turhaa/raskasta lukijalle. Sivuttiin myös draaman kirjoittamisen kurssilla ensimmäisen kerran kuulemaani sanaan "alateksti". Tämä on ainakin minulle yksi pohdinnan aihe, ainakin siltä osin, että kuinka saisin sivuhenkilöiden tunteita ja ajatuksia esille ilman, että tunkisin niitä pelkästään dialogiin.

Koen, että tämän viikonlopun asiat ovat minulla suhteellisen hyvällä mallilla, joskin osa saattaa olla nimenomaan siellä toisessa ääripäässä, mistä meitä varoteltiin. Opin silti paljon ja toivon, että osaan pian soveltaa asioita omissa käsikirjoituksissakin.

Tappelin eilen muutaman tunnin tekstini takautumien kanssa. Kunnon "leikkaa/liimaa" -räpeltämistä, lisää kirjoittamista, poistamista... Ja toinpa tässä muutama päivä sitten Addiktioon uuden sivuhahmonkin. En ole vielä päässyt yhteisymmärrykseen itseni kanssa, onko se hyvä, vai huono polku kulkea, mutta eiköhän se tässä valotu. Sain sellaisen ehdotuksen ohjaajalta, epäsuoran kylläkin, mutta tartuin siihen ja ainakin yhden luvun perusteella palaute oli positiivista. Painiskelen kylläkin sen kanssa, kuinka tehdä hahmosta elävä tuomatta sitä liiaksi tekstiin, sillä tahtoisin pitää Addiktion fokuksen kuitenkin niissä nuorissa.

Tänään käytiin vielä vähän läpi alkuja ja lopetuksia. Ainakin koko kässärin alku ja lopetus on minulla mielestäni hyvällä mallilla, joten en ehkä ihan ensimmäiseksi tarttuisi niihin - toki mietin, tuleeko lopussa liikaa infoa yhdellä kertaa, mutta se on kuitenkin tarpeellista tekstin kannalta.

Offtopic, mutta kävimme myös muiden oppilaiden kanssa raivokasta keskustelua siitä, osaavatko nuoret kirjoittaa. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, ettei taito välttämättä ole täysin iästä riippuvainen (joku ulkopuolinen oli vihjaissut siihen suuntaan, ettei nuorilla ole tarpeeksi elämänkokemusta). Voihan esimerkiksi joku 15-vuotias olla nähnyt paljon enemmän maailmaa, kuin kolmikymppinen. Enkä nyt tarkoita pelkästään ulkomaanmatkoja.

Toki taito usein karttuu iän myötä, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki vanhemmat ihmiset olisivat automaattisesti parempia kirjoittajia kuin nuoret. Tästäkin voisi vääntää vaikka minkälaista monologia, mutta taidanpa jättää tähän. Kommenttia saa heittää!

2 kommenttia:

  1. Kun puhutaan siitä, osaavatko nuoret kirjoittaa, kannattaa muistaa, että ihmisen aivot kehittyvät jonnekin 25-vuotiaaksi asti. Ihminen voi olla 20-vuotiaana kokenut suhteellisen monipuolisestikin erilaisia asioita, mutta hän todennäköisesti ymmärtää omia kokemuksiaan syvällisemmin vasta myöhemmin. Tottakai joku 18-vuotias voi olla kirjallinen nero, mutta sellaiset tapaukset ovat äärimmäisen marginaalisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Minusta tuo ulkopuolisen henkilön ilmaisu oli vain aika lyttäävä, siihen suuntaan, ettei nuorten kannattaisi edes yrittää. : )

      Poista