keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Flunssansekaisia ajatuksia

Heips!

Epätoivon, kiukun, turhautumisen ja flunssaisen pään kanssa on eletty muutama päivä. On lähinnä maattu sohvan pohjalla, luettu ja yritetty editoida. Stressikin kipuaa harteille, kun Oriveden opisto vaihtaa omistajaa vuodenvaihteessa ja editoinnin kanssa on tiukka aikataulu. Ehdinkö? Saanko tehtyä kunnolla määräajassa? Meille on kyllä sanottu, ettei kaikkea tarvitse korjata ensimmäisellä editointikierroksella, mutta perfektionismin syvimmät syöverit imaisevat mukanaan ja turhautumisen tuoma raivo on suuri, ellen saa aikaiseksi haluamaani tulosta aikarajan puitteissa.

Tuo tiukka aikataulu koskee tähän mennessä onneksi vain tämän vuoden puoliskoa. Olen edistynyt paljonkin, mutten ole saanut vielä jokaiselle viikolle lähetettyä tekstipakettia - onnekseni eivät ole kaikki muutkaan. Kahden koulun välillä tasapainoilu on yllättävän haastavaa. Olen kyllä tehnyt niin paljon, kuin vain olen kyennyt, mutta takaraivossa asustaa pelko siitä, ettei se silti ole tarpeeksi. Eikä tämä flunssa helpota asioita kyllä yhtään. Tulee väkisinkin mieleen, ettei tässä ehdi edes sairastaa rauhassa, sillä kiire on niin päätä huimaava.

Toisaalta, suurin osa kiireestä asustaa onneksi vain pääni sisällä. Minä olen se, joka asettaa korkeimmat rimat ja suurimmat paineet. Ohjaajan mielestä olen hyvinkin aikataulussa, mutta se ei vain mahdu tähän paksuun kalloon. Turhautumista on edesauttanut myös se, että mieleni vihaisimmat kiemurat loivat ajatuksia "Mitä jos?". Iski tunne, että kaikki muut käsikirjoitukseni ovat suoraan sanottuna täyttä p*skaa ja etten koskaan enää tule yltämään edes Addiktion tasolle. Hermoilin myös tulevaa: jos joskus kipuan sinne saakka, että saan Addiktion julkaistua, jäänkö vain yhden romaanin ihmeeksi? Jos en enää saakaan tuotettua parempaa tekstiä? Olin tukehtua tähän epätoivoon ja se vaivaa osaltaan vieläkin. Minun olisi vain päästävä sen yli ja jatkettava. Ei saa luovuttaa. Koskaan. Ikinä. Minkään suhteen.

Pysykää te terveinä! Tai jos olette jo joutuneet flunssan kidnappaamiksi, niin paranemisia ruudun toisellekin puolen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti