perjantai 19. kesäkuuta 2015

Lukukokemuksia -15 vol.7: Salla Simukka - Valkea kuin lumi

Ciao!

Nyt oli vuorossa Lumikki-trilogian toinen osa "Valkea kuin lumi" (Tammi, 2013). Aloitin kirjan muistaakseni maanantaina ja tänään luin viimeisen luvun. Sivuja oli muutama kymmenen vähemmän, kuin ensimmäisessä osassa. Vilkaisin nopeasti, että viimeisessä osassa on huomattavasti vähemmän! Voi surku!

Kesällä Lumikki matkustaa helteiseen Prahaan. Toive omasta rauhasta kauniin kaupungin maisemien alla kuitenkin murenee Lumikin tavattua nuoren, prahalaisen Zelenkan, joka väittää olevansa hänen siskonsa. Zelenkasta ei ota selvää. Vaikka tyttö vaikuttaa vilpittömältä, ei Lumikki tiedä, voiko tähän luottaa.

Zelenkan vuoksi Lumikki joutuu taas luistamaan periaatteistaan joutuessaan keskelle eriskummallisen uskonlahkon toimintaa. Uskonlahko paljastuu kuitenkin vaarallisemmaksi, kuin Lumikki olisi koskaan voinut kuvitella. Lahkoa uhkaa suuri tragedia - kuka tai ketkä sen takana ovatkaan, aikovat vieläpä kääriä siitä hyvät rahat. Zelenka on vaarassa - mutta niin on Lumikkikin. Joudutaan keskelle vaaravyöhykettä ja Lumikki kokee olevansa vastuussa sotkun selvittämisestä.

Jos Punainen kuin veri -romaanin tapahtumat sijoittuvat lumiseen kevättalveen, sijoittuu trilogian seuraava osa saman vuoden kuumaan kesään. Jostain syystä pidin ensimmäisestä osasta enemmän. 

En tiedä, oliko syynä uutuudenviehätys vai jokin muu, mutta Punainen kuin veri ole enemmän minun mieleeni. Tässä toisessa osassa oli myös paljon kirjoitusvirheitä. Selittynee ehkä kiireellä? Tämä osahan julkaistiin samana vuonna, kuin ensimmäinenkin. Tuntui hieman myös toistavan itseään tämä osa, juoksu- ja pakenemiskohtauksia oli hurjasti - aivan kuten ensimmäisessäkin osassa, mutta tässä tuntui olevan vieläkin enemmän (en nyt tarkkaa lukua muista)! Toki niitä oli väritelty erilaisin keinoin, etteivät ihan samaa kaavaa toista, mutta panin merkille. Mutta toisaalta - mitä olisi jännitysromaani ilman pakenemista?

Myös Jiri Hasek (en jostain syystä saa tähän Bloggeriin niitä hattuja) tuntui tutulta. Minulle tuli alusta hyvin vahvasti mieleen "Sinä päivänä" (One Day)-romaanin Dexter Mayhew. Mutta se ei välttämättä ole huono asia. Aika paljon samankaltaisuutta kuitenkin oli nuoren Dexterin kanssa.

Juhannuslukemiseksi minulla olisi sitten Lumikki-trilogian viimeinen osa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti