keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Moneksi kirjaksi?

Heips!

Siitä onkin vahingossa vierähtänyt tovi, kun olen viimeksi postannut. No, Addiktion läpiluku on taas suoritettu ja se odottelee sitkeästi palautetta koelukijoilta. Ohjaajani ehtii tsekata sen vasta joskus elokuun puolella. Se on nyt hetkeksi kuitenkin pois alta. Jos nyt on vielä jotain korjattavaa - korjaan ne ja se on mahdollisesti siinä sitten. Matka odottaa!

Riittämätön on myös jatkunut vauhdilla. Kolme lukua sujahtanut OpenOfficen syövereihin tässä lähipäivinä. Draamaa on tosiaan riittänyt. Toivonpilkahduksia välissä, mutta sitten kaikki onkin mennyt pieleen. Ominaista tälle käsikselle. Mutta sivuhahmon ja päähenkilön suhde lähenee kuitenkin koko ajan. Liuskoja on kasassa yli 80 - kirjoitettu melkein tasan kahdessa kuukaudessa. Vauhdikkaimmin edennyt kirjoitusprosessi tähän asti!

Kuuprinssin pikaeditointi on edennyt myös - kylläkin hitaasti. Paljon on lentänyt kamaa suoraan roskiin ja korvattu uudella. Lisätty väleihin pohdintoja, reaktioita, dialogia... Vähän kaikkea. Näin äkkiseltään alku oli aika lailla saman jauhantaa monta lukua, se on nyt muutettu. Muuten tekstissä tapahtuu aika paljon. Ehkä jopa liikaa?! Tai siis siinä mielessä, että suvantovaiheita ei ole kauhean paljoa. Lyhyitä ehkä muutama, mutta - juu.

Kuumaailmaa täytyisi syventää aivan hemmetisti. Se jää ohueksi lisäkappaleeksi, joka ei oikeastaan ollut tarkoitus. Hahmot kaipaavat myös erittäin paljon syventämistä - tämä teksti on kyllä mennyt tapahtumat edellä ja kaikki muu on vain kiiltokuvaa. Näistä saattaa tupsahtaa heti jopa 100 liuskaakin lisää. Pohdinkin vaihtoehtoja. Kirjoitusohjelmassa Kuuprinssiä on nyt melkein 250 liuskaa. Jos siihen lisää vielä 100 enemmän - aika pitkä stoori tulossa. En ole aivan varma, kuinka paljon sivuja se tekisi valmiissa kirjassa, mutta ehkä jopa jtn 500. 

Suuria ns "kliimaksitapahtumiakin" on kaksi tai kolme. Edellisestä oli aina vaikea laittaa paremmaksi. Mietin, olisiko ehkä järkevää jakaa Kuuprinssi kahteen tai jopa kolmeen erilliseen "kirjaan". Viedä tekstiä rauhassa kohti kutakin kliimaksia, antaa vihjeitä, syventää kaikkea pikkuhiljaa. Se voisi jopa toimia. Ja voisin rauhassa kehittää juttua, laajentaa niin paljon kuin tarvitsee ja poistaakin. Mutta ensin täytyy tietysti lukea raakile, tehdä ehkä jotain kaaviota ja karttaa yms. 

Trilogiahan on juttu. Niitä on paljon. Mutta kuinka paljon on kahden kirjan jatkumoita? Tuntuisiko se tyhmältä, että kaikki ns. "alkaa ensimmäisessä" ja "tulee päätökseen" toisessa? Toki sitäkin voisi varioida, mutta ylipäätään. Mitä tässä kannattaisi tehdä?

4 kommenttia:

  1. Olen vähän skeptinen, että yhdeksi kirjaksi tarkoitettu tarina taipuisi useammaksi. Tällaisia ajatuksia kirjoittajilla aika usein on, mutta pääasiassa lukemani (ja kirjoittamani) eivät ole kyllä soveltuneet jaettaviksi. Kannattaa varmaan tehdä kokonaisuus valmiiksi ja miettiä vasta sitten sen jakamista. Nämä kun usein muuttuvat hurjasti matkan varrella. Jos liian aikaisin jakaa, kirjoittaa sinne herkästi liikaa täytettä väliin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Oon tosiaan vähän kahden vaiheilla. Käsis on niin sekaisin, siellä on välissä vaikka mitä kuraa ja hyvät asiat kaipaisivat taustoista ja mitä lie :D Mietin myös sellaista, jos jakaisinkin tarinan tavallaan sen yhden kirjan sisällä - sekin voisi olla vaihtoehto :)

      Poista
  2. Täytyy kyllä olla edellisen kommentin kanssa eri mieltä sen verran, että yhdeksi kirjaksi kirjoitettu voi hyvinkin sopia jaettavaksi, se on vaan ihan yksilöllistä. Jos juonessa kerran on huippukohtia useampi niin se voi hyvinkin toimia. Minäkin olen kyllä sitä mieltä että kannattaa ensin kirjoittaa koko tarina sovittamatta sitä tiettyyn muottiin, ettei tule laventaneeksi tai supistaneeksikaan liikaa ennen kuin näkee koko kokonaisuuden. Luultavasti tasapainon (tai sen puutteen) näkee sitten helpommin.

    Ja onhan duologiakin juttu. :D Ei toki niin suosittu, mutta ei mikään muotti itsessään ole tyhmä, se voi olla vain sopimaton johonkin tarinaan ja sopiva toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiitos aivosopukoidesi avaamisesta! Tosiaan, vähän näin ajattelinkin tehdä. Että yhteen pakettiin ensin kaikki mahdollinen - ja siitä sitten tiivistän ja korjaan vielä tarvittaessa. Niin moni asia kaipaa syventämistä yms, joten ajattelin tehdä sen ensin (ja toki heittää kaikkein onnettomimmat kohdat roskiin) ja vasta sitten muokata muotoonsa.

      Poista