sunnuntai 23. elokuuta 2015

Pyörätuolitanssileiri - materiaalia Riittämättömään

Heippa!

Arvatkaa mitä? Olin tutustumassa pyörätuolitanssiin! 

Haastattelen siis erästä ihmistän Riittämättömään ja olen hänen kanssaan jutellut monet kerrat tämän kolmen kuukauden aikana, että olisi hienoa nähdä pyörätuolitanssia ihan livenä - se kun on pieni osa käskirjoitustani. Perjantai-iltana otin häneen taas yhteyttä, piti tarkistaa käskirjoitusta varten muutama asia ja kappas: haastateltavani on pyörätuolitanssileirillä vanhalla lukiollani, jonne minulla ei todellakaan ole pitkä matka! Saimme sovittua ohjaajan kanssa, että saan tulla katsomaan leirin opetusta. Jännitti kyllä edellisenä iltana niin paljon, etten meinannut saada nukutuksi. Mielessä pyöri, että varmaan pitäisi olla tosi "professional", kun erikoisluvalla menee yleisöksi leirille keräämään tietoa käsikirjoitusta varten, mutta enhän minä sellainen osaa olla, haha!

Eilen sitten menin hieman hermostuksissani paikalle. Selitin lyhyesti, miksi olin toivonut pääseväni katsomaan opetusta. Ohjaajat vaikuttivat todella mukavilta ja innostuneiltakin. Ei tullut yhtään sellainen olo, että tässä nyt ollaan kovin skeptisiä, kun yhtäkkiä vain joku tuntematon ihminen tulee pällistelemään ulkopuolisena harjoituksia leirille ja sanoo vielä, että kerää materiaalia.

Olin katsonut parit tanssit penkiltä salin sivusta ja juuri ehtinyt kaivaa muistiinpanovälineet esiin, kun minut todella yllätettiin: minulle oli varattu ylimääräinen pyörätuoli ja pääsin siis ihan pyörätuolista käsin kokeilemaan itsekin tätä lajia! Hui! Jännitti kovasti, mutta pysyin ihmeen hyvin mukana. Olen ihan hetken ajan ollut joskus pienenä pyörätuolissa, kun koko jalka oli vuorattu kipsillä, mutten siitä juuri muista mitään. Sulavasti kääntyminen ja ringissä rullailu osoittautui hieman haastavaksi täällä, hyvä etten kuitenkaan törmännyt kehenkään! Kääntyilin sitten aina sellaista siksakia ja välillä vääräänkin suuntaan, mutta kukaan ei onneksi suhtautunut pahasti. Mutta oli kyllä tosi hauskaa!

Jos en olisi monen sattuman ja pettymyksen kautta aloittanut tätä uutta käsikirjoitusta toukokuun puolivälissä, en olisi varmasti päässyt tätäkään kokemaan. Vau. 

Kiitokseni tulivat varmaan jo haastateltavaltani ja ohjaajilta korvista ulos, mutta oli kyllä niin ainutlaatuinen kokemus, että todellakin olen kiitollinen. Lisäksi sain tietenkin apua käsikirjoituksen työstämiseen! Ja sieltä vielä huikattiin, että hekin olisivat kiinnostuneita näkemään pätkiä, jos haluan näyttää. Ihan mahtavaa!

Lyhyesti vielä loppuun, että maanantain jälkeen käsikirjoitukseen on tullut taas 10 liuskaa lisää. Loppua kohden ollaan kovaa vauhtia matkalla. Loppukliimaksin kanssa minulla on pieniä haasteita, sillä mietin, meneekö kaikki nyt liian helposti. Moni asia on jo selvinnyt. Pientä ideaa on, mutten tiedä, pitäisikö yrittää vielä vähän dramaattisempaa. Jostain täytyisi vähän repiä siis vielä lisädraamaa, se on vielä vähän pimennossa, että mistä. Mutta kuten aikaisemminkin, luotan siihen, että kyllä se vastaus jostain tupsahtaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti