keskiviikko 30. syyskuuta 2015

StOrf vol.2: palautetta luvuista 1.-5. (Riittämätön)

Hei!
Pää leijuu taas Olympos-vuorilla.

Tosiaan, ensimmäinen palaute uusimmasta käsikirjoituksesta ohjaajaltani. Olin superpositiivisesti yllättynyt! Pelkäsin, ettei uutta käsikirjoitusta ehkä kelpuutettaisikaan Studio Orfeukseen, mutta olin totaalisen väärässä. Äkkiseltään tuntuu kuin tekstini olisi juuri kehuttu maasta taivaisiin (ehkä vähän liioittelen). Oli niin paljon positiivisia huomioita, että hypin yksiössäni seinille. Tuli niin hyvä mieli! Tästä on hyvä ja edes vähän turvallisempi jatkaa.

Kehuja sain mm. dramaturgiasta, päähenkilön samaistuttavuudesta, elävyydestä ja uskottavuudesta, hahmojen persoonien esiintuomisesta ja selkeistä hahmojen välisistä suhteista (joissa oli rutkasti parannettavaa Addiktion kohdalla, hlöhahmojen syventämistä nimenomaan), dialogista, vahvasta odotuksesta, aiheen ja teeman kulkemisesta alatekstissä... mitä vielä. 

Paljon positiivisempaa kommenttia kuin odotin ja tämä oli vasta alku. Toki muutama selittäväkin lausahdus oli mukaan eksynyt, muttei sen suurempia parannusehdotuksia vielä tullut. Vain pieniä lisäysehdotuksia ja parin jutun poispyyhkimisiä tosiaan. Enemmän editoimme varmasti vielä toisella kierroksella, nyt onkin tärkeää, että ohjaaja saa ensin tutustua rauhassa koko käsikirjoitukseen. Kuten olen blogissa itkenyt, loppupuoliskon käänteistä en ole edelleenkään varma - eiväthän ne vain pilaa muuten suhteellisen ehjää kokonaisuutta? Sen näkee kuitenkin vasta sitten myöhemmin.

Näin hyvä palaute heti aluksi merkitsee myös sitä, että olen todellakin oppinut jotain viime vuonna Addiktiota editoidessa. Oikeastaan olen oppinut aivan helvetisti. Suurin osa niistä asioista, jotka olivat Addiktion kohdalla pielessä, ovat ainakin tässä vaiheessa vielä kunnossa - ja sain niistä vielä tosi positiivista palautetta. Jumalauta, että tuntuu hyvältä. Olen ihan totta edistynyt, ottanut suuriakin askelia, oppinut. Kehittynyt. Parantanut. Jes!

Dramaturginen ote, kuten ohjaajani asian ilmaisi, on erilainen kuin Addiktiossa, mutta silti hyvä. Se merkitsee myös sitä, että kykenen ainakin johonkin pisteeseen muuntautumaan - vai miten sen sanoisi. Pidän sitä itse tärkeänä, sillä en missään nimessä haluaisi jumiutua yhteen ja samaan. Suuri hymy kasvoilla naputan tätä postausta. Tuntuu jo voittajalta. Myös siinä suhteessa, että olen oppinut. Yksi suurimmista peloista viime syksynä oli se, jos en oppisikaan Orfeuksessa mitään ja jäisin ikuisesti tuohon onnettomaan pisteeseen, josta en kulkisikaan eteenpäin. Olin väärässä. Hyvin väärässä. Taas kerran.

Tästä on todellakin hyvä jatkaa. Ohjaajakin näyttää luottavan käsikirjoitukseeni. Tai ainakin uskovan, että saisimme siitä jotain aikaiseksi. En siis epäonnistunut - ainakaan vielä. Se, mitä tulevan vuoden pitää, jää vielä nähtäväksi, mutta joka tapauksessa lähden mukaan ainakin hieman enemmän luottamusta matkalaukussani.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Raakaversio valmistui (Riittämätön)

Moiks!

Raakaversio siis valmistui! Eilen illalla, aika tasan minuutilleen klo 21:00. Ihan mahtava tunne, jälleen kerran. Tuntuu aina edes vähän voittajalta, kun on käsis jotenkin kokonaan paperilla. Liuskoja kertyi lähemmäs 220 yhteensä. Ja vaan neljä ja puoli kuukautta hurahti! Ehdottomasti siis kaikkein nopeiten koskaan valmistunut raakaversioni. Ehkä se suunnitteleminen sittenkin on ihan hyvä juttu.

Offtopic, mutta en tosiaan nähnyt sitä kuunpimennystä. Heräsin viideltä aamulla varta vasten sitä varten, mutta pilvistä oli. En raaskinut mennä enää heti takaisin nukkumaan, vaan jostain puoli seitsemästä kahdeksaan naputtelin sitten loppukliimaksilukua. Myöhemmin päiväunet ja taas töihin. Kirjoitin lähes koko eilisen päivän - ja tällä kertaa ei tarvitse sanoa, että tuloksetta. Tulosta tosiaan syntyi. Ja loppuun olen aika tyytyväinen näinkin. Suunnittelin sen jo kesällä, mutta eilen vihdoin sain sen toteuttaa.

Nyt olisi taas uusi nimi hakusessa. "Riittämätön", vaikka työnimi onkin, ärsyttää minua suunnattomasti. Haluan jonkun omannäköisen ja tekstiä vieläkin paremmin kuvaavan nimen. Addiktion uusi - ja näillä näkymin lopullinen - nimi tupsahti aivoihin lopulta itsestään viikonlopun tuloksettoman miettimisen ja yliviivailun jälkeen. Mutta ehkä tämän uusimman käsikirjoituksenkin nimi saapuu tietoisuuteeni sitten, kun editointi on jo pitkällä ja tuntee täydellisesti jokaisen sanankin tästä tarinasta. Toivottavasti. Tahtoisin vain eroon tuosta työnimestä mahdollisimman äkkiä.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

200 liuskaa rikki (Riittämätön)

Tervemoiii!
Elämäni ensimmäisiä lähes onnistuneita Kuu-kuvia!
Iloinen viimeyö.

Kahdensadan liuskan raja meni juuri rikki. Näin parhaaksi, ettei suoraan hypätäkään loppukliimaksiin, vaan venytetään sitä hieman. Ei tietenkään liikaa, ettei rytmi ja jännite kärsi, vaan sen verran, että jännite todellakin kasvaa. Ja se kasvoi. Päähenkilön sisäinen ristiriita pääsi huippuunsa ja lukuja, varsinkin sitä dramaattisempaa, oli erittäin nautinnollinen kirjoittaa, sillä koin, että onnistuin. Varmastikin tuon hienon, taivaalla möllöttävän Kuun ansiosta, haha!

Offtopic, mutta tahtoisin ensi yönä nähdä sen Kuunpimennyksen, jos se nyt on pilviltä edes nähtävissä. Se vain tarkottaisi sitä, että täytyisi herätä siinä puoli kuuden aikoihin aamulla. Koskahan olen edes viimeksi herännyt niin aikaisin? En jaksa muistaa. Mutta tahtoisin edes vilkaista taivaalle. Kuvasta en mene takuuseen, sillä se saattaa olla aika vaikea kuvattava. Minulle oli tarpeeksi haastetta jo tuossa peruskuussa (eikä tuokaan kuva ole järin tarkka, sillä objektiivin zoomi ei riittänyt). 

Seuraava luku on vihdoin se loppukliimaksiluku. Se on nyt lyöty lukkoon. Enää ei kykene venyttämään järkevästi, eikä ole tarvekaan. Ehdin tuossa eilen, vai oliko se toissailtana, haukkua itseni taas maanrakoon. Tuntui, ettei synny hyvää tekstiä sitten millään. Mutta myöhemmin eilen sainkin taas yhden parhaista kohtauksistani aikaiseksi ja hyvä mieli tuli, totta kai. Kyllä sieltä angstisuosta aina vaan noustaan, joka kerta. Aina ei ehkä näin nopeasti, mutta noustaan kumminkin.

Riittämättömän pituus alkaa lähennellä jo Kuuprinssiä! Joskin tämä on edelleen hyvin dialogipainotteinen, joten sanoja/merkkejä ei ole yhtä paljon. Mutta ei se mitään. On tämä nyt jo pidempi kuin Addiktio. Kuvittelin tarinan pakkautuvan suhteellisen pieneenkin pakettiin, mutta ihan hyvä, ettei se niin mennytkään. Tarina tarvitsi sivujuonia. Kaikista pienistä käänteistä en mene vielä takuuseen, mutta verkkoa on ympärillä. Ehkä tällä kertaa on myös jotain poistettavaa. Viimeksi ei juuri ollut. Lähinnä vain lisättävää. Viime lähiviikonlopulla totesimme, että on kuulemma helpompi poistaa liikaa materiaalia kuin lisätä sitä paljonkin. Itse olen kokenut sen lisäämisen ihan kelvoksi menetelmäksi, mutta toisaalta en ole sitä poistamista paljoa päässyt vielä tekemään. Ehkä sitten tällä kertaa.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Viimeisiä lukuja viedään (Riittämätön)

Heips!
Tilasin viime viikolla Kirjailijaliiton lehden 
- vain pari päivää, ja ne tupsahtivat jo postiluukusta!
Tosi nopeaa toimintaa kyllä ja kiinnostavaa settiä. 
Plussaa vielä siitä, että sain koko vuoden numerot, vaikka odotin vain viimeisintä. :)
Suosittelen!

Mutta asiaan. Juuri kun toivuin "takaiskusta", niin toinen tuli heti perään. Tai ei sitä ehkä takaiskuksi voi kutsua, kun odotettavissa kuitenkin. Tältä tytöltä revittiin kaikki neljä viisaudenhammasta yhdellä kertaa pari päivää sitten, se on aika kiitettävästi pitänyt nyt poissa koneelta ja kirjoituspuuhista - tähän saakka, sillä tänään alan palata jo elävien kirjoihin, niin sanotusti. Vaikkakaan vielä ei kauheasti syödä, mutta se nyt on vain sivuseikka.

Tänään on kuitenkin ilmestynyt jopa viisi liuskaa lisää Riittämättömän tiedoston uumeniin. Viimeisiä lukuja viedään, todellakin. Ehkä jo seuraavassa luvussa päästään vihdoin loppukliimaksiin, tai viimeistään sitä seuraavassa. Sitten onkin enää selvittely- ja suvantolukujen vuoro ja se on sitten siinä. Jumalauta. Toukokuun puolessa välissä kirjoitin ensimmäisen luvun, nyt on liuskoja aika tasan 190 ja ollaan jo tässä. Todellakin nopeiten tietokoneen uumeniin lennähtänyt käsikirjoitus, jonka olen saanut aikaan. Toki tämäkin vaatii editointia, ehkä vähän lisää kirjoittamistakin jonnekin kohtiin, mahdollisesti joidenkin juttujen poistamista - mutta hahmotan ne kohdat itse paremmin vasta, kun raakaversio on kokonaan luettavissa. Eikä siihen mene välttämättä edes kauaa. Hui! Kohta saan taas juhlistaa yhden raakaversion valmistumista. Se on aina jo voitto.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Iskussa taas! - kässärinäyte (Riittämätön)

Moikka!





































Taas pieni käsisnäyte (Riittämätön). 
Näitä uusimpia näytteitä ei sitten ole vielä editoitu yhtään, raakaversiomatskua!

Tosiaan. Olo alkaa vihdoin helpottaa ja tänään on taas naputeltu kolmisen liuskaa. Jaoin myös yhden luvun kahteen, sillä se uhkasi venähtää huomattavasti pidemmäksi kuin käsikirjoituksen muut luvut. Parempi varmaan näin.

Yritin myös korjata sen ensimmäisen luvun pahimman kämmin. Varmaan ihan ok. Sitä pitää katsella kyllä enemmän sitten myöhemmin, kun ohjaajaltakin tulee palaute. Huomenna varmaan seuraavien lukujen kimppuun, että voi taas palauttaa ne verkkoon arvioitaviksi. Kokonaisuutta on vain hieman vaikea hahmottaa, kun viimeisiä rivejä ei ole vielä lyöty lukkoon. Mutta kyllä nekin kovaa vauhtia ovat tupsahtelemassa tiedostoon, että eiköhän kohta olla siinä pisteessä jo.

Pääsin myös Oriveden opiston draaman kirjoittamiskurssille! Se ei ole monimuoto, niin kuin oli tarkoitus, sillä sille kyseiselle kurssille ei ollut tarpeeksi osallistujia (taaskaan), mutta puolen vuoden verkkokurssi! About sama sisältö kuitenkin. Tällä kurssilla saa joko kehitellä sitä omaa käsikirjoitusta tai tehdä ohjaajan antamia erillisiä tehtäviä. En vielä ole ihan lyönyt lukkoon, kumpaa teen. Varmaan vähän molempia, jos aika riittää. Inttilesken dramatisoitu versiokin on niin sotkussa, että pitää kirjoittaa uusiksi varmaan aika paljon ja samaten poistaa hurjana materiaalia. Tällä erää melkein vihaan sitä, vaikka pääjuoni onkin edelleen minusta ihan jees ja haluan sen toteuttaa. Viha on kuitenkin suuri ja parantamisen tarve huipussaan, joten erittäin paljon työtä edessä, jos haluan saada jäljestä sellaista, että se miellyttää myös minua.

Ensi kuun alussa siis starttaa tuo toinen. Työtä tulee olemaan, mutta sen vuoksi tämän vuoden otinkin muualta vapaaksi. Jos onnistuisinkin ottamaan isompia askelia tällä saralla eteenpäin, mitä uskaltaisin odottaakaan. Tai edes niitä pienempiä. Olen kyllä varma, että tällä työmäärällä päädytään edes johonkin. Se, että minne, jää vielä nähtäväksi.



perjantai 18. syyskuuta 2015

Pieniä korjauksia (Addiktio)

Hejsan!

Tällä viikolla Studio Orfeus vol. 2 on startannut kunnolla. Tekstejä on lähetelty Moodleen ja ihmiset ovat innostuneet tällä kertaa kommentoimaankin enemmän. Mukavaa kyllä! Itse en ole kovin harjaantunut palautteen antaja, mutta jotain on tullut minunkin puolestani kommentoitua.

Sain ihan mukavaa palautetta Rittämättömän ensimmäisistä luvuista. Ja myös toki kritiikkiä, joka auttaa editoimaan ja parantamaan tekstiä. Huomasin sen myötä myös itse, että olin tehnyt pienen mokan ensimmäisessä luvussa koulun liikuntatunteja ja juoksutestejä koskien, se pitää jossain vaiheessa korjata. Nyt olen pari päivää ollut vähän niin kuin kipeä, en flunssassa, mutta muuten vähän huonovointinen, joten kirjoittamisesta ei ole kauheasti tullut mitään. Eiköhän sekin tästä viikonlopun aikana tasoitu ja sitten jaksaa taas painaa täysillä.

Tänään sain kuitenkin palautetta myös Addiktion ensimmäisestä ja viimeisestä luvusta yhdeltä ammattilaiskaverilta, kuinka sen nyt sanoisi. Olen todella kiitollinen, että häneltä ylipäätään löytyi aikaa kurkata tekstiäni. Palaute oli lähinnä sellaista kustannustoimittaja/oikoluku -tyylistä, josta oli kyllä apua ja kommenteissa oli pointti. Korjailinkin tekstiä niiden pohjalta. Ensimmäisessä luvussa merkintöjä oli enemmän, mutta se nyt on ihan ymmärrettävääkin, sillä ainakin itsellä kestää hetki, ennen kuin pääsee juttuun kunnolla sisälle. Ja toki aloitus on tärkeä, joten sitä onkin syytä viilata. Viimeisessä luvussa oli ehkä pari merkintää ja nekin olivat kielellisiä, niin kuin vähän kömpelö virke ja tämä-pronominin lipsahdus. 

Mutta sain myös positiivista kommenttia Facebookissa, josta olen hyvin otettu! Ja onnea toivotettiin kustantamon etsintään. :) Vielä odotellaan paria palautetta. Lähetän varmaan myös ihan viimeisimmän version ohjaajalleni, mutta kohta se on kuitenkin menoa! Sormia kuumottelee jo, mutta hetki tulisi vielä odottaa. En halua ottaa riskiä, että lähetän tekstini liian ajoissa. Silloin joutuisin vieläkin suuremmalla riskillä pettymään.


maanantai 14. syyskuuta 2015

Studio Orfeus vol.2: 1. lähiviikonloppu

Ciao!

Eli siis viime viikonloppua oli Studio Orfeuksen toisen vuoden ensimmäinen lähiviikonloppu. Aloitan ikään kuin alusta uudella käsikirjoituksella, eli Riittämättömällä.

Uusia kasvoja on mukana, joten tämä viikonloppu meni lähinnä tutustuessa, vaikka toki opetustakin oli. Kävimme lyhyesti läpi, mitä tulemme tämän vuoden aikana tekemään. Ja viikonloppuna syvennyttiin mm. premissioihin, erilaisiin tarinatyyppeihin, tarinoiden teemoihin, toiminnan tärkeyteen ja sen sellaista. Monen sivun muistiinpanot tuli taas kirjoitettua ja hyvin paljonkin jäi käteen!

Tutkimme myös kukin omia käsikirjoituksiamme. Päähenkilöä (tai henkilöitä), tärkeimpiä kohtia ja elementtejä tarinassamme, sekä toistuvia asioita käsikirjoituksissa. Riittämättömässä toistuu ainakin vaahtera koulun pihalla, juokseminen, päähenkilön invalidointi ja jonkun verran myös väkivalta.

Saimme tehtäväksi myös editoida ensimmäisiä lukujamme, ennen kun laitamme ne verkkoon arvioitavaksi. Tänään on sujunut paremmin kuin hyvin! Ensimmäiset lukuni ovat taas torsoja/tynkiä, miten nyt haluaa sanoa. Minulla meni hetki, ennen kuin pääsin kunnolla tarinaan sisälle. Addiktiossakin oli lähinnä se ongelma, että materiaalia täytyi tuottaa lisää. Riittämättömässä se ei ole yhtä suuri ongelma, mutta alussa on samaa kömpelyyttä. Olen nyt jo kasvattanut kolmea ensimmäistä lukua ja olen jälkeen aika tyytyväinen! Jos meni pieleen, voin toki aina poistaa ja korvata uudella - sähköisen tekstin ihanuus ja helppous. Ja tämänkin osasin tehdä ilman apua ja kommenttia, että "Teepäs näin, tähän lisää". Jes!

Siinä lyhyesti viikonlopun tunnelmia. Ai niin! Käväisin pikaisesti myös Tampereella Viisas Elämä -messuilla, oli aika jännittävää, mutta tämä nyt ei sinänsä liity aiheeseen. Pääsin mm. auravalokuvaukseen!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Lisää kiemuroita (Riittämätön)

Moi!
Viime viikonloppuna näyttäytyi sateenkaari!

Sanoin viime postauksessa virheellisesti, että liuskoja ON jo muutama kymmenen enemmän kuin Addiktiossa - tarkoitin, että niitä tulee olemaan enemmän. Nyt niitä on jo 163 ja lisää tulossa!

Mutta siis, kunnolla aiheeseen. Viimeisiä lukuja kohti edelleen, paljon ei ole enää jäljellä. Pieni ongelma kuitenkin ilmeni, tai ei oikeastaan ongelma, mutta keksin koko ajan vain lisää kiemuroita tähän tarinaan. Se on toisaalta ihan hyväkin, sillä palaset ja hahmot alkavat tosissaan loksahdella ja asettua paikoilleen. Se tarkoittaa oikeastaan vain alkuosan editointia, en usko, että sen ihmeempää. Mutta editointia on siis tähänkin tulossa. Ei välttämättä samoissa määrin kuin Addiktioon, tai voi toki olla niinkin, mutta ainakin hiukan eri asioita terästellään ja korjataan. Jokaisessa tarinassahan on omat problematiikkansa. Kuten tässäkin. Ja varmaan samoissakin asioissa on edelleen hieman ongelmaa, haha. Voisi ehkä tokaista, että jokaisella kirjoittajallakin on omat maneerinsa ja ongelmansa, mutta se on melkeinpä itsestäänselvyys.

Viikonloppu häämöttää myös kovaa vauhtia. Pääsen ihan juuri aloittamaan tällä käsikirjoituksella! Jännittävää. Pitäisi kyllä varmaan tässä pikkuhiljaa lähettää tätä pätkää raakaversiosta, joka minulla nyt on kasassa, ohjaajalleni luettavaksi. Että kelpaakohan tämä edes - toivottavasti.

Riittämätön on kyllä todellakin erilainen kuin Addiktio. Se voi olla sekä hyvä, että paha asia. Toivottavasti hyvä kuitenkin enemmän. Toivoisin ainakin olevani monipuolinen (mutta sitä toivovat varmasti kaikki). Tarinan kuljetuskin eroaa. Se saattaa olla jopa kompastuskivi. Mutta sen näkee viimeistään sitten, kun saan ohjaajalta palautetta. Olen silti ylpeä, ainakin jossain määrin. Käsikirjoituksesta on tulossa parempi kuin luulin. Ja toivon mukaan vielä paranee editoidessa. Olisi sääli, jos tämä jäisi kesken ja jouduttaisiin hyllyttämään. Mutta minulla nyt on taipumus muutenkin aina pelätä pahinta. Se on surkea ominaisuus, josta haluaisin mitä pikimmiten eroon. 

Mutta aivan kohta on Riittämättömästäkin ensimmäinen raakaversio kasassa! Sitten on taas pienen juhlan paikka. Sen jälkeen alkaa kuitenkin taas kova työnteko.

torstai 3. syyskuuta 2015

Loppua kohden (Riittämätön)

Heippahei!

Juu, eli Riittämätöntä on taas naputeltu innolla. Loppukliimaksia kohti, kuinkas muuten. Liuskoja on muuten nyt jo kasassa 154! Hui. Eli ainakin muutaman kymmenen liuskaa on pituutta enemmän kuin Addiktiossa.

Eräs asia tässä vain vähän huolettaa: dialogin määrä. Tuntuu kuin dialogi olisi vallannut koko käsikirjoituksen, haha! Mielestäni se on kuitenkin toimivaa ja ollut hyvin tarpeellistakin. Hassua. Addiktioon joudun naputtelemaan sitä koko ajan lisää, tällä kertaa homma on ihan toisinpäin. Voi olla, että joudun karsimaan sitä hieman tai ainakin jarruttelemaan pienillä suvannoilla. Varmaan jotain alitajuista, kun dialogista olen ne suurimmat plussat ja ylistykset saanut, että sitä sitten. En tiedä. Tai ehkä syypää on se "leffamoodi", millä olen tätä aika useasti kirjoittanut, että se päänsisäinen pohdinta on jäänyt vähän sivuun. Mutta aina ehtii editoida, onhan minulla taas vuosi aikaa!

Saimme jo ennakkotehtävän ensi lähiviikonloppua varten Orivedelle. Se on jo ensi viikolla! Eli ihan pian saan jo startata vuoden tämän käsiksen kanssa. Palautetta Addiktiosta odottelen vielä hetkisen. Sain hieman editoitua tuossa alkuviikosta, mutta pää vähän jumitti, joten näin parhaaksi odottaa palautetta avaamaan silmiä taas hitusen, etten vahingossakaan poista tai korvaa mitään sellaista uudella, joka olisi nyt jo ollut enemmän kuin kunnossa.

Miten onnellinen sitä voikaan olla. Saan koko vuoden tehdä rauhassa sitä, mistä unelmoin. Ehkä silmät avautuvat muidenkin elämän osa-alueiden saralla taas hitusen enemmän.