torstai 19. marraskuuta 2015

Liebster Award


Sain vaarnalta tällaisen. Kiitos paljon! Osaa vastauksista piti miettiä vähän pidempäänkin, kun sellaista selkeää kuvaa ei heti tullut mieleen. :)

Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Palkinnon jaan seuraaville: Ester X, Lila ja milkousha~.

Ja kysymykseni palkinnonsaajille:

1. Kirjoitusrutiinisi - onko jotain välttämätöntä, mitä tarvitset, kun kirjoitat? Esimerkiksi musiikkia/täydellisen hiljaisuuden tai onko vaikka kahvi se avain, jonka voimin saat sanat paperille?
2. Pisin kirjoitustaukosi?
3. Minkä teoksen toivoisit, että olisit itse kirjoittanut (ei ole pakko olla romaani)?
4. Mistä aiheesta et missään nimessä tahtoisi kirjoittaa? Onko sellaista?
5. Minkä lajin kirjoittaminen ei vaan suju?
6. Mitä kirjoitat mieluiten? Esim. runoja/proosaa/draamaa tai ihan vaan tragediaa/komediaa?
7. Kompastuskivesi kirjoittamisessa?
8. Entä vahvuutesi?
9. Huomaatko suosivasi tietyn tyyppisiä sanoja, esimerkiksi tietyllä kirjaimella alkavia? Tarkoittaen siis esim. nimissä/kuvailussa?
10. Mistä sait idean viimeisimpään teokseesi?
11. Tähän mennessä suurin saavutuksesi kirjoittajana?

Vastaukseni vaarnan kysymyksiin:

1. Mitä on työn alla juuri nyt? 

- "Riittämätön" -työnimellä kulkeva käsikirjoitus on editointiprosessissa tämän vuoden Studio Orfeuksessa (Oriveden Opiston ns. "kirjailijakoululinja"). Lyhyesti voin kertoa, että päähenkilö on lievästä cp-vammasta kärsivä teinipoika ja että käsikirjoitus on hyvin erilainen kuin Addiktio. Aika tragikoominen, mutta ihan hyvällä vain. Mukavaa vaihtelua kirjoittaa jotain hauskaakin välillä, Addiktio kun oli kovin synkkä ja raaka. Nuortenromaanikäsikirjoitus siis tämäkin.

2. Kuka on tärkein kirjallinen esikuvasi?

- Tämä on vaikea, sillä minulla ei sillä tavalla ole kirjallista esikuvaa. Tai en ole koskaan tarkemmin pohtinut asiaa. Kirjojakin fanitan enemmän yksittäisinä teoksina kuin tiettyä kirjailijaa. Mutta Virpi Hämeen-Anttila ja J.K. Rowling ovat aika cooleja. Haha. :) Draaman puolelta nimeäisin Shakespearen, Pekko Pesosen ja Johanna Vuoksenmaan


3. Onko sinulla teksteissä toistuvia suosikkisanoja?

- Varmastikin on, mutten nyt tähän hätään heti keksi. "Aivosolukko" on sellainen, joka tuppaa lipsahtamaan vähän väliä jonnekin. Toinen on "raiskata", ei siis yleisesti ymmärrettävän raiskauksen merkeissä, vaan jokin ääni vaikkapa "raiskaa" korvia tms. Puheessa taas yhtenä maneerinani on riman korkeudesta (minkä tahansa asian suhteen) puhuttaessa sanoa, että kaikki on "Olympos-vuorella saakka".


4. Mietitkö/työstätkö kirjoitustyyliäsi tietoisesti?

- Kyllä työstän! Ainakin kova on yritys. Kts. ensimmäinen kysymys!


5. Mistä haluaisit kirjoittaa muttet uskalla?

- Olen mielestäni aika rohkea aiheideni suhteen, joskus vähän liiankin, sillä "vaikeat" aiheet tuovat omat haasteensa ja käsikirjoitukset jäävät siten jumiin. Ihan alkutekijöissään on eräs käsikirjoitus, josta en tiedä, saanko sitä koskaan valmiiksi. Se käsittelee erästä erittäin harvinaista sairautta, josta ei oikein mistään löydy tietoakaan. 
Voisin sanoa tähän myös fantasian, sillä oma fantasiakäsikirjoitukseni on niin pahasti solmussa, etten oikein tiedä, tuleeko siitäkään koskaan mitään. Mutta yritetty on vaikka ja mitä! Tartun myös mielelläni arkoihin aiheisiin, saan niistä jotain "kiksejä" huomattavasti enemmän kuin itselle ns. "turvallisista" aiheista.

6. Millainen oli ensimmäinen tarinasi?

- Valitettavasti en muista ensimmäisiä. Olen kovasti yrittänyt etsiä jotain ala-asteaikaisia ainevihkojakin, tuloksetta. Mutta ensimmäisen pidemmän tarinani kehittelin joskus 6lk:lla (oli vissiin vuosi 2004) ja kirjoitin lopulta 2005, seitsemännen luokan ensimmäisenä äidinkielenaineena. Tarinan päähenkilö ja kertoja oli kuollut, mutta jäänyt ikään kuin välitilaan. Jossain vaiheessa se tyttö tapasi Jumalankin ja sai kunnon raivarit, jolloin tämä parrakas mieshahmo antoi päähenkilölle uuden mahdollisuuden. Äkkiseltään tuo aineeni muistutti aika paljon Gayle Formanin "Jos vielä jään" (org. If I Stay) -romaanin ideaa. Ja kirosanojakin sieltä löytyi. 

Aine oli koko vihon ensimmäinen, alkoi vihon ensimmäiseltä sivulta ja loppui vihon viimeisen sivun viimeiselle riville. Taisin kirjoittaa sitä yhteensä 7-9h putkeen. Muistan edelleen, kuinka ranne ja hartiat olivat sen jälkeen kipeänä. :D


7. Harrastatko muuta kulttuuria kuin kirjoittamista?

- Teatterissa käyn niin usein, kun rahaa riittää. Harrastin seitsemän vuotta näyttelemistä Tikkurilan teatterikoulussa, kaipaan sitä erittäin usein. Teatteri oli pitkään sellainen henkireikä, mutta jossain vaiheessa kirjoittaminen vei siitä voiton. Mutta palaisin mielellään teatteriin, jos aikaa ja rahaa jostain järjestyisi kaiken muun ohella.


8. Mikä fiktionaalinen hahmo on jäänyt ihosi alle?

- Monikin, mutta vastaan tähän tänään ehkä Dumbledore (ai miten niin Potter-päivä?). Jotenkin se hahmon isällisyys oppilaita kohtaan on varmaan se sana. Tuki. Neuvonantaja. Se, joka tietää jokaiseen ongelmaan ratkaisun. Sellaista kaipaa välillä itsekin. Elokuvissa pidin huomattavasti enemmän Richard Harrisin Dumbledoresta. Hän toi hahmon eloon aika lailla juuri sellaisena, miksi olin Dumbledoren kuvitellutkin.

Mutta siis, jälleen kerran niin moni, etten pysy edes laskuissa enää mukana. :D

9. Millä tavoin ruokit muusaasi? Vai onko sinulla muusaa?

- Täytyy sanoa, etten ole varma, onko minulla oikeastaan minkäänlaista muusaa. Ei ainakaan nyt tule mieleen. Tai sitten en vain tiedosta asiaa!

10. Käytkö usein kirjastossa?

- Liian harvoin. Mieluummin usein ostan kirjat omaksi, sillä minua on pienestä saakka stressannut lainata mitään - siis myös kavereilta tms, kun pelkään, että onnistun lainatun tavaran hajottamaan. Kirjastosta lainaaminenkin stressaa sikäli, koska pelkään kaatavani kahvit tai teet (olen todella kömpelö, joten ei olisi ensimmäinen kerta) kirjalle ja teos kärsisi pahemman kerran. Viime aikoina olen pikkuhiljaa uskaltautunut taas kirjastostakin lainaamaan, mutta edelleen suosin sitä, että ostan teoksen omaksi hyllyyn. Mutta kohta ovat hyllyt niin täynnä - nytkin suurin osa kirjoistani on vanhempien kämpillä - että olisi pakkokin uskaltautua kirjastoon mieluummin!

11. Mikä on suurin ilosi lukijana?

- Mielestäni johonkin henkilöön samaistuminen on ihan superia! Ja se, että pääsee mahdollisesti tutustumaan johonkin ihan uudenlaiseen maailmaankin kirjan kautta. Tai tilanteeseen, jota ei omassa elämässä ole tullut vastaan, mutta jonka saa kokea kirjan kautta ja mahdollisesti myös pohtia, kuinka itse toimisi siinä tilanteessa.

4 kommenttia:

  1. Hitsi, kiitos! Katotaan saanko vastauksia koskaan aikaan :D

    VastaaPoista
  2. Kiitti! Sain vihdoin vastattua, mutta eteenpäinlaitto tökkii. :D

    VastaaPoista