tiistai 17. marraskuuta 2015

Studio Orfeus vol.2: 3. lähiviikonloppu

Moijh!

Eli marraskuun lähiviikonloppu. Postaus tulee nyt vähän myöhässä, kun tässä on ollut kaikkea muuta - kuten edellisestä postauksesta voi päätellä - mutta ehkei se ole maailmanloppu.

Tällä kertaa käsittelimme oikeastaan koko viikonlopun henkilöhahmoja. Hahmojen luomista, uskottavuutta, jännitteitä yms. Meillä oli puolet ajasta kirjailijavieras Jouko Sirola opettamassa. 

Teimme muutamankin tehtävän ja käsittelimme niitä, tämä viikonloppu ei myöskään ollut yhtä luentopainotteinen kuin jotkin aikaisemmat. Yhtenä tehtävänä oli kuvata käsikirjoituksestamme keskeneräisintä hahmoa tai hahmoa, jota haluaisi muuten kehittää. Minä valitsin Riittämättömästä päähenkilön kiusaajan, osalti yhden vastavoimista. Oma mielikuvani oli, että tämä hahmo oli jäänyt erittäin ohueksi ja keskeneräiseksi. Kuitenkin, kun hahmoa kuvasin, sain kommenttia, että kuulosti hyvinkin moniulotteiselta. Aika hassua. Toki tajusin tehtävää tehdessä muutaman asian, jotka eivät näy välttämättä kovin hyvin vielä käsikirjoituksessa, eli työtä siis on, mutta ilmeisesti olen oppinut myös paljon. Viime vuonna kun Addiktion kanssa suurimmat haasteet olivat oikeastaan juuri sivuhenkilöiden syventämisessä. Eteenpäin on menty ja tullaan menemään edelleen, toivottavasti.

Puhuimme myös ristiriitojen tärkeydestä. Ainakin minun mielestäni ne tekevät hahmosta heti paljon kiinnostavamman. Toisena tehtävänä olikin kehittää ihan uusi hahmo, irrallaan työstettävästä käsikirjoituksesta ja kehittää sille ristiriita. Ja kirjoittaa kohtaus, mutta ristiriita ei kovin vahvasti saanut tulla ilmi. Taas sain positiivista kommenttia hahmostani. Olin edellisenä iltana tuskaillut tehtävän kanssa, mutten tuntia enempää jaksanut pohtia. Lätkäisin toisen asian, joka tuli mieleen. Ensimmäiseksi pohdin ehkä liiankin suurta ristiriitaa, olisi mennyt jo fantasian tai scifin puolelle, tehtävänanto kuitenkin koski realistista hahmoa.

Vaikka eteenpäin on menty, tiedän, että Riittämättömässäkin sivuhahmojen kanssa tulee tehdä ainakin jonkun verran töitä. Mutta on silti lohduttavaa tietää, että tosiaan alkupistettä pidemmällä ollaan. Editoin tässä tänään vähän perjantaina saamien palautteiden pohjalta kuutta lukua. Yhden tapahtuman paikkaa täytyy hieman pohtia uudestaan, laittaa jotain väliin, ettei se käy liian nopeasti. Tänään on kyllä niin aivokooma, että jatkan huomenna. 

P.S. Pohdin vähän uudestaan sitä Tammen palautetta. Heräsi ajatus, että "aiheen vaativuus" voisi tässä tapauksessa tarkoittaa ihan sitäkin, ettei käsikirjoitukseni aihe ole Tammen mielestä sopiva nuortenkirjaan. Addiktio kuitenkin on todella synkkä, raaka ja rankka aiheeltaan. Ehkä se on joillekin liikaa. Toisaalta, en koskaan saa tietää, sillä noin lyhyttä palautetta on aika mahdoton tulkita. Mutta ehkei kaikki toivo ole vielä menetetty.

4 kommenttia:

  1. Hei, ei toivoa ei ole vielä menetetty! :) se on vasta yks palaute, se myöntäväkin ehtii vielä tulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! Onneksi niitä oljenkorsia on vielä monia näiden kolmenkin jälkeen, jos näistä ei tärppää. :)

      Poista
  2. Blogissani on sinulle haaste. :)

    VastaaPoista