sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Lukukokemuksia -16 vol.1: William Shakespeare - Othello (suom. Yrjö Jylhä)

Moij!

Nyt on luettu "William Shakespearen Suuret Draamat II" -kirjasta (Otava, 1955) myös Othello. Tähän loppuivat toistaiseksi omistamani Shakespearen näytelmät, mutta suunnitelmissa olisi tosiaan hankkia lisää täytettä kirjahyllyyn...

Othello, Venetsian mauri, on nainut kauniin ja viattoman Desdemonan. Othellon vänrikki Jago haluaa kostaa Cassiolle, joka on hänen sijastaan saanut luutnantin paikan ja uskottelee Othellolle, että Desdemona pettää häntä Cassion kanssa. Siinä sivussa Jago ehtii manipuloida myös Desdemonaan rakastunutta Rodrigoa. Millaisiin tekoihin hamartia voikaan muut johdattaa?

Othello on tarina petoksesta, mustasukkaisuudesta, mutta mielestäni myös siitä, mihin liika hyväuskoisuus voi viedä. Jago tanssittaa muita surutta pillinsä mukaan, hän ei tunne sääliä, eikä empatiaa - häntä ajaa puhdas kostonhimo, tai ei välttämättä sekään, sillä oman käsitykseni mukaan Jago nauttii tästä kaikesta sekasorrosta. Jago on siis paha. Jagon hahmoa on myös tietääkseni hieman kritisoitu siitä, että hänestä ei juuri löydy mitään hyviä puolia. Että Jago olisi melkeinpä itse pahuus. Kritiikkiä on myös satanut varsinkin Desdemonan hyväuskoisuudesta. Mutta ei mennä nyt siihen.

Mielestäni ihan kelpo näytelmä ja tämäkin olisi mukava nähdä lavalla. Siihen saisi sitä kautta varmasti paljon lisää, sillä näytelmäthän ovat periaatteessa kirjoitettu lavalle, eivätkä kansien väliin. Jostain syystä kuitenkin pidin Hamletista enemmän, mutta ei tämäkään pettänyt odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti