sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Etenee (Merenpoika)

Ciao!
Syksyinen kardemummakahvi.

Pari viikkoa tämän vuoden ensimmäisestä Orfeus-viikonlopusta kulunut. Itse raakaversiota en ole kirjoittanut eteenpäin paljoa, mutta kaikkea muuta on pohdittu. Eniten varmastikin henkilöhahmoja, joista saimme tehtävän myös ohjaajalta. Pääsin pienesti apuopeilemaan, sillä ohjaajamme unohti postittaa tehtävät ennen ulkomaille lähtöään ja sain ne lyhyenä tekstiviestinä puhelimeen, josta sitten muovasin laajemmat tehtävänannot apukysymyksineen muillekin. Toivottavasti kuitenkin niin, että vastaavat alkuperäistä tarkoitustaan.

Olen pohtinut Merenpojan henkilöhahmojen historiaa, motiiveja, luonteita ja olemuksia muutenkin. Tällä hetkellä kaarti näyttää aika synkeältä, mutta miten se toimii, sen näkee varmasti vain testaamalla. Myös lisää yksityiskohtia on keksitty ja jotkin asiat ovat selkeytyneet mielessä pikkuhiljaa. Viime yönä noin kello neljän aikaan naputtelin mahdollisen aloituskappaleen, prologin tai ehkä vain takauman, mutta mielestäni tästä olisi ehkä hyvä lähteäkin liikkeelle. Tekstin seassa oli kyllä myös kohtia, jotka luultavasti joutavat roskiin, mutta homma kirkastui aivosolukossa kuitenkin. Isä/poika -suhde alkaa elää.

Työnimi myös muuttui. En laita sitä tänne, ettette kohta mene tekstien kanssa sotkuun, mutta ainakin omasta mielestä se on huomattavasti parempi kuin tämä, jolla lähdin liikkeelle. Ehkä se jopa jää pysyvästi paikalleen. 

P.S. Tilasin myös H.C. Andersenin "Satuja" -kokoelman (Gummerus) Adlibriksesta, jossa oli myös Pieni merenneito, mutta jouduin jokseenkin pettymään: loppua oli muunneltu, tarina ei ollut se aito ja alkuperäinen, jossa merenneito muuttuu lopussa vaahdoksi. Tässä se kohosi jonnekin ilmattarien luo, en tiedä, oliko yritelty pehmennellä lapsille loppua vai mikä oli syy. Jos joku tietää, mistä saisin haltuuni varmasti ihan alkuperäisen version (mieluiten juuri suomeksi, sillä tahtoisin kiinnittää huomiota myös kielenkäyttöön), saa vinkata! Antikvariaattien sivuilta löysin joitain versioita, mutten ole vielä keksinyt, kuinka voisin varmistua, ovatko ne varmasti niitä raakoja alkuperäisversioita.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Studio Orfeus 3 - ensimmäinen lähiviikonloppu

Moikka!
Syksyinen opisto kutsui taas!

Tosiaan, kuten voinette huomata, tässä kävi nyt näin. Vielä yksi vuosi Orivedellä. Sekä uuden, että vanhojen käsikirjoitusten kanssa.

Viime viikonloppuna oli siis ensimmäinen lähiviikonloppu uuden ryhmän kanssa. Yllätyin erittäin positiivisesti! Olen oikeastaan ainoa nuoriso-osastoa edustava tällä kertaa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Lisäksi mukana useampikin draamaa kirjoittava, josta innostuin oitis. Ehkä on jotain, mitä voisin heiltäkin oppia.

Riittämätön ei ole edennyt vieläkään. Olen siitä hitusen huolissani, kuten tapaani kuuluu, mutta pohdimme ohjaajani kanssa, että ehkä on parempikin suunnata huomio hetkeksi muihin käsikirjoituksiin. Kenties uuden tarinan solmujen selvittämisprosessissa selkenevät myös vanhan sotkut? Uusi nimi on kuitenkin mahdollisesti keksitty. Ainakin siinä olisi jotain ideaa.

Merenpoika sen sijaan on edennyt, ainakin jonkin verran. Sain viikonloppuna jo paremman kuvan, mitä olen rakentamassa. Kirjoitin uuden kohtauksenkin lauantai-iltana. Sen lisäksi sain Orfeus-kaverilta tehtäväksi väkertää synopsiksen, jonka sitten teinkin yhdessä illassa ja samalla yllätin itseni. Mikä taitavan synopsiksen rakentamisessa olikaan ollut niin vaikeaa pääsykokeissa, kun nyt siihen meni vain muutama tunti? Okei, ehkä tämä oli aavistuksen helpompaa, sillä olin pyöritellyt maailmaa ja kohtauksia päässäni jo pari kuukautta, kun taas kokeissa kaikki piti repäistä kolmessa tunnissa tyhjästä.

Juoneenkin eksyi aavistus Kalevalaa, mutta se ei varmaankaan haittaa. Oikeastaan enemmänkin tukee kokonaisuutta. Satumaailma tarttui minuun ja kiskaisi mennessään, realismin rooli näyttäisi jäävän todella vähäiseksi. Mutta sekään ei oikeastaan haittaa. Minun oli tarkoitus rakentaa realismin puolelle sivujuoni, jonka piti olla suuremmassakin osassa, mutta katsellaan. Ehkä jotain pientä, joka tukee muuta tarinaa. Välähdyksiä, muistoja, takaumia. Luulen kuitenkin, että keskityn ensin pääjuoneen ja tarinaan, maailmaan ja henkilöihin. Jostain pitää aloittaa.

Innolla kohti uutta vuotta! Ja pian julkaistaan uudet ennakkotehtävätkin. Sitten on taas lisää, minkä kimpussa väkertää. Jos vaikka tällä kertaa osaisin aikatauluttaa.