keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Teatteria ( = ennakkotehtäviä), teattteria, nukketeatteria!

Hei!

Joulu meni menojaan ja on enää muutama päivä tammikuuhun. Uuteen vuoteen. Kevätkauteen. Se tarkoittaa myös sitä, että on enää muutama päivä hakuajan alkuun ja ennakkotehtävien lähettämiseen.

Olen saanut tehtyä kaikki ennakkotehtävät selvityksiä myöten. Tuntuu, että ne sujuivat tänä vuonna ainakin vähän paremmin. Olen tehnyt aina ensimmäisellä hakukerralla hakukohteesta riippuen sen virheen, että olen lähtenyt tekemään itselleni jotain vieraampaa. Ajatuksella, "näin sen pitäisi mennä/näin kuuluu tehdä" eikä se metodi ole kertaakaan kantanut hedelmää. Tänä keväänä toisen hakukohteen kanssa pääsin pisimmälle sillä, että menin täysin intuition varassa. Tein juuri niin, miten itsestä tuntui oikealta ja hyvältä, vaikka se olisi tuntunut kuinka hullulta. Aitous ja heittäytyminen oli tällä kertaa vain etu.

Pienoisnäytelmäni on parempi, muttei täydellinen. Eikä sen sitä pidäkään olla, mutta kompastuskiviä saattaa edelleen olla matkalla. Muutama kysymys pohdituttaa, mutten toisaalta tiedä, kuinka voisin tekstiä parantaakaan. Jos lähden taas liian vaikealle reitille, olen solmussa. Hieman keskeneräinen, mutta hyvä pohja saattaa olla parempi kuin väkisin viimeistelty sekasotku. Kunhan intohimo, aitous, tahto ja innostus näkyvät, ne luultavasti kantavat pitkälle. Kantavatko tarpeeksi, sitä en osaa sanoa. Mutta sen näkee sitten.

Viime yönä, tietysti siihen otollisimpaan aikaan, eli kolmen ja viiden välillä, innostuin ja tartuin huhtikuussa draaman verkkokurssilla tekemääni lyhyen draaman synopsikseen. Kirjoitin sen auki, pienoisnäytelmäksi senkin. Ja lyhyt siitä todellakin tuli, ehkä jopa liiankin, laajentamisen varaa varmasti olisi. Mutta toisaalta, kun repliikkejä ei ole paljon ja puhujia vain yksi, lyhyempi mitta on ehkä jopa toivottavaa. Useat kohtaukset ovat vain toiminan varassa, ilman repliikkejä. Tuntuu, että se on tässä yhteydessä tehokkaampaa. Alkuperäisenä ajatuksenani oli saattaa tämä teksti nukketeatterin muotoon ja toivon sitä edelleen. Tarvitsisin kuitenkin taas ehkä hieman apua, kommentteja ja kehitysehdotuksia matkaan.

P.S. Kävin jokin aika sitten katsomassa Kansallisteatterissa aikuisten nukketeatteriesityksen "Kohtauspaikkoja kadonneille". Itse pidin näytelmästä kovasti ja se innoitti tutustumaan omalta osaltaan vielä lisää nukketeatterin maailmaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti