lauantai 30. joulukuuta 2017

Uusi lopetus (Merenpoika) + muuta sälää

Hei!
Ehdin pitkästä aikaa käväistä kahvillakin <3

Jumitus on ja pysyy. Lähinnä Merenpojan kanssa. Tutkailin lopetusta ja kirjoitinkin uuden, mutta se ei oikein toiminut. Pohdiskelin uudelleen, kokeilin uudelleen. Uskallan väittää, että ollaan lähempänä oikeaa suuntaa, mutta nyt iski pelko, etten vain toistaisi itseäni. Tematiikka Merenpojassa liippaa aika läheltä Addiktiota (huomaan pyörittäväni samaa teemaa nyt useammankin tekstin kohdalla), mutta se eikä sanomakaan silti ole aivan sama. Niissä on vahva sävyero. Merenpojan kanssa on otettu askeleita Addiktiosta teeman suhteen eteenpäin jo ennen kuin tarina ehtii alkaa. Siispä lopputulemakaan ei voi olla samanlainen. On tässä uudessa versiossa eroa, mutta onko tarpeeksi? Jotenkin se häiritsee. Tarvitsisin taas varmaan palautetta.

Muuten kyllä hommat edistyy ja niitä onkin täksi vuodeksi (kyllä kevääksikin) ihan riittämiin. Melkein liikaakin. Tein yhdet ennakkotehtävät purkkiin, mutten valitettavasti jaksanut keskittyä niihin niin täysillä kuin edellisinä vuosina. Päätin kuitenkin, etten ota nyt stressiä. Hukun hommiin muutenkin. Ja parhaiten on yleensä sujunut, kun ollaan menty intuitiolla, otettu niitä riskejä - silloin olen kokeissakin menestynyt. Ennakko- tai pääsykoetehtävien suhteen liika pohtiminen ja viilaaminen ei ole vienyt minua minnekään, ennemminkin olen kompastunut omaan ylianalysointiini. Ei sitä tänä vuonna.

Työharjoittelu on edennyt myös suunnitelmien mukaan. Suunnitteilla on pienimuotoinen (kolmen tapaamisen mittainen) sanataidepaja nuorille lähikirjastolleni! Tällä kertaa olen yksin vetovastuussa. Vielä ei ole suunnitelmia tehty eikä harjoituksia lyöty lukkoon, mutta ne ovat pohdinnan alla (ihan kuin niitä koskaan voisikaan lyödä täysin lukkoon...). Paja on lähinnä tutustumista sanataiteeseen, sen moniin muotoihin ja tutkimista, sopisiko itselle ehkä tällainen ilmaisumuoto. Ei mitään liian korkean riman juttuja eikä liian tavoitteellista tekemistä tällä kertaa. Leikillisyys ja hauskanpito kunniaan!

Olen myös väsännyt aika liudan erilaisia sanataideharjoituksia, sekä työharjoittelun puolesta että muuten. Ehkä voisin joskus niitä täällä blogissakin julkaista? Toki osa on saanut varmasti alitajuista inspiraatiota niistä, mitä olen itse tehnyt joskus kursseilla tai mihin olen törmännyt - osa saattaa olla jopa täysin samoja - mutta mitä sen väliä. Tuskin kovin moni voi sanoa keksineensä täysin jonkin harjoituksen (toki poikkeuksia on, toivottavasti minäkin joskus!).

Pohdiskelin myös kirjallisuustieteeseen hakemista keväällä. Mietin, että tekstien syvempi analysointitaito auttaisi varmasti sanataideohjauksessa. Ja haluaisin kovasti opiskelemaan niin, että saisin vihdoin suoritettua jonkin virallisen tutkinnon. Toki - kävisi miten kävisi - jatkaisin hakuprosessia edelleen taideyliopistoihin, mutta olisi ihan mukavaa kerryttää tietämystä tällä välilläkin (teenhän sitä nytkin). Hiljainen päätös minulla on ollut, että haen sen 10 vuotta viimeiseksi mainittuihin - jos ei edelleenkään koulupaikkaa irtoa, pohdiskellaan sitten uudelleen. En halua kuitenkaan vielä luovuttaa, kun niin lähellekin on päästy.

Ehkä pitäisi itse taas tehdä noita harjoituksia, kirjoittaa jotain auki, jospa se editointijumi siitä kukistuisi. Lähinnä tarvitsisin kunnon aikaa istua alas ja pohdiskella (useamman päivän putkeen, jotka voisin täysin omistaa kässärimaailmassa pyörimiselle), että pääsisin eteenpäin. Raakatekstin kirjoittaminen pienissä pätkissä ei ole koskaan ollut minulle ongelma, toki mieluummin kirjoitan monta tuntia putkeen, mutta siinä en yleensä jääkään jumiin - ehkä se on täällä bloginkin puolella huomattu. Kuitenkin editoinnin tässä vaiheessa, kun kaikki on vielä suhteellisen sotkussa ja vinksallaan, on vaikea työstää tekstiä kovin pienissä pätkissä. Pieni viilaus ei nyt auta, täytyisi tarttua suurempiin linjoihin ja syventää urakalla. Sellainen 15min työskentelyaika ei oikein tunnu riittävän. Olen myös huomannut, että minun on vaikea pohtia näitä kuvioita minkään toisen työskentelyn lomassa, haluan silloin keskittyä siihen ja tehdä sen kunnolla. Ehkä osin tästä jumista stressaaminenkin jumittaa, eikä ideoita pääse syntymään. Toivottavasti keksin kuitenkin jotain, millä sen taltuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti