keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Sanataideohjaamisen akatemia - 9. lähitapaaminen (+ Projekti F)

Hej!
Junamatkalla oli hyvä jatkaa projekti F:ää.

Eilen oli kokonaisuudessaan jo yhdeksäs lähitapaaminen sanataideohjaamisen akatemiassa. Jatkoimme elämäkerrallisen kirjoittamisen saralla. Keskustelimme hieman eettisyydestä ja muusta, mutta enimmäkseen teimme itse harjoituksia. Välillä tuntui, ettei meinaa irrota, mutta välillä taas mieleen palautui yllättäviä muistoja, joita en edes muistanut muistavani. Mielenkiintoista, todellakin. Ehkä voisin hyödyntää elämäkerrallisuutta enemmänkin, tuntuu olevan antoisaa, vaikka sitä jossain vaiheessa vähän karsastinkin.

Kerroin myös inspiroituneeni sen verran, että aloitin uuden käsikirjoituksen.
Käsikirjoituksessa on nyt 45 liuskaa. Kasvaa, kasvaa!

Projekti F siis etenee. Minulla on ollut kuitenkin ongelmia keksiä toimintaa. Niin oli myös Merenpojan uuden version kanssa. Ja tällä hetkellä myös teatterin lavalla yleisölle puhuttujen monologien kanssa. Missä siis toiminta? Joku on nyt jumissa.
Silti projekti F:ään alkoi hivuttautua palasia toiminnasta, tapahtumia. Nimenomaan sellaisia, jotka etäännyttävät minua aika reippaasti omasta elämästäni. Myös henkilöt alkavat pikkuhiljaa muotoutua, eikä kirjoittaminen pelota ehkä ihan niin paljon kuin aluksi. Huumori kuitenkin hävisi jonnekin. Mietin, että käsittelen sittenkin aika vakavaa aihetta, joka ei liity pelkästään perhesuhteisiin. Siitäkin, kuten kaikesta, saa varmasti huumoria tarvittaessa, mutta ehkä sitä pitää pohdiskella seuraavalla kierroksella. Jos nyt vain kirjoittaisin kaiken, mikä tulee ulos, että olisi jonkinlainen runko, mitä lähteä editoimaan.
Sain palautetta, että käsikirjoitukseni angsti ei kuitenkaan ole huonoa.
Se kannustaa jatkamaan, vaikka syvissä vesissä taas uidaankin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti